Mobile Ad Hoc Network (MANET) on itsestään konfiguroituva, infrastruktuuriton verkko, jossa mobiililaitteet ovat langattomassa yhteydessä toisiinsa. Ilman keskitettyä auktoriteettia MANET-verkon laitteet kommunikoivat suoraan toistensa kanssa kooten tietoa ja ylläpitäen verkon yhteyksiä.
MANET-verkon laitteet toimivat sekä päätelaitteina että reitittiminä, lähettäen tietoa muille laitteille omalla alueellaan. Solmujen liikkuessa verkon topologia muuttuu jatkuvasti, mikä vaatii dynaamisia reititysprotokollia, jotta voitaisiin sopeutua muuttuviin yhteyksiin. MANET-verkkoja käytetään yleisesti tilanteissa, joissa kiinteän infrastruktuurin perustaminen on epäkäytännöllistä, kuten sotilasoperaatiot, pelastustoimet ja ajoneuvojen viestintä.
Joitakin keskeisiä Mobile Ad Hoc -verkkojen toimintanäkökohtia ovat:
Infrastruktuuriton verkko: Toisin kuin perinteiset verkot, MANETit eivät perustu kiinteään infrastruktuuriin, kuten reitittimiin tai tukiasemiin. Sen sijaan kaikki verkon laitteet toimivat tasavertaisina osapuolina, mahdollistaen suoran viestinnän niiden välillä.
Solmujen liikkuvuus: Yksi MANETin määrittävistä piirteistä on verkon laitteiden liikkuvuus. Laitteiden liikkuessa, liittyessä tai poistuessa verkosta, verkon topologia muuttuu, mikä vaatii jatkuvaa mukautumista varmistaakseen kestävän ja luotettavan viestinnän.
Dynaamiset reititysprotokollat: Koska verkon topologia MANETissa muuttuu jatkuvasti, tarvitaan dynaamisia reititysprotokollia tehokkaiden tiedonsiirtoreittien luomiseksi. Tällaiset protokollat, kuten Ad Hoc On-Demand Distance Vector (AODV) ja Dynamic Source Routing (DSR), mukauttavat reititystaulujaan sopeutuakseen muuttuviin yhteyksiin.
Kantomatkarajoitteet: MANETin viestintäalue on yleensä rajoitettu laitteiden lähetystehoon ja muihin ympäristötekijöihin. Tämän seurauksena laitteiden on oltava lähekkäin muodostaakseen suoran yhteyden. Tietoa voidaan kuitenkin lähettää välilaitteiden kautta verkon kantomatkan laajentamiseksi.
Jotta Mobile Ad Hoc -verkon turvallisuus ja luotettavuus varmistetaan, on noudatettava useita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä:
Salaus: MANETin sisällä tapahtuvan tiedon salaaminen auttaa estämään luvattoman pääsyn ja salakuuntelun. Salaustekniikoita, kuten Advanced Encryption Standard (AES) tai RSA, voidaan käyttää suojaamaan arkaluonteista tietoa.
Todennusmekanismit: Vahvojen todennusmekanismien käyttöönotto on olennaista varmistaakseen, että vain luotetut laitteet voivat liittyä verkkoon. Tämä auttaa estämään haitallisten tahojen luvatonta pääsyä MANETiin.
Murtosuojauksen havaitsemisjärjestelmät: Murtosuojauksen havaitsemisjärjestelmien käyttö voi auttaa valvomaan verkkoa mahdollisen haitallisen toiminnan tai politiikkarikkeiden osalta. Nämä järjestelmät voivat havaita epätavallisia malleja ja käyttäytymistä MANETissa, jolloin järjestelmänvalvojat voivat reagoida nopeasti.
Säännölliset päivitykset: Laitteiden ja ohjelmistojen pitäminen ajan tasalla uusimpien tietoturvapäivitysten ja korjausten avulla on välttämätöntä tunnettujen haavoittuvuuksien käsittelemiseksi. Säännölliset päivitykset auttavat suojaamaan MANETia uusilta uhilta ja hyökkäyksiltä.
Liittyvät termit