Tietoturvan alalla tunnelointi viittaa prosessiin, jossa yhden tyyppinen verkkoprotokolla kapseloidaan toisen sisään. Tämä mahdollistaa datan turvallisen siirtämisen julkisen verkon, kuten internetin, yli luomalla "tunneli", jota kautta data kulkee suojatussa ja salatussa tilassa.
Kaksi laitetta luovat yhteyden julkisen verkon yli ja muodostavat turvallisen "tunnelin", jonka kautta data voi kulkea. Tämä saavutetaan yleisesti käyttämällä protokollia kuten Secure Shell (SSH) tai virtuaalisten yksityisverkkojen (VPN) protokollia, kuten IPSec, L2TP tai OpenVPN. Data salataan lähettävässä päässä ja puretaan vastaanottavassa päässä, mikä varmistaa, että se pysyy turvassa koko siirron ajan. Tunnelointia voidaan käyttää erilaisten liikenteen muotojen, mukaan lukien verkkoselaaminen, sähköposti ja muut viestintätavat, välittämiseen.
Tunnelointi toimii käärimällä alkuperäinen verkkoprotokolla, kutsutaan "kuormaprotokollaksi", toisen protokollan, nimeltä "kantajaprotokolla", sisään. Kantajaprotokolla vastaa kapseloidun kuormaprotokollan siirtämisestä julkisen verkon kautta. Kapselointiprosessi sisältää alkuperäiseen pakettiin lisättävän lisäotsikon, joka sisältää tarvittavat tiedot tunnelointiprosessia varten. Tämä mahdollistaa kapseloidun paketin kulkemisen julkisen verkon läpi säilyttäen turvallisuuden ja suojan.
Tunneloinnin käyttö on tullut yhä tärkeämmäksi tietoturva-alalla etätyön lisääntymisen ja tarpeen turvata yhteydet julkisissa verkoissa vuoksi. Luomalla turvallinen tunneli, organisaatiot voivat varmistaa datansa luottamuksellisuuden, eheyden ja aitouden siirrettäessä sitä etäkäyttäjien ja organisaation sisäisten verkkojen välillä.
Tunnelointiprotokollat, kuten VPN-protokollat, määrittävät säännöt ja menettelytavat tunnelien luomiselle, ylläpidolle ja lopettamiselle. Nämä protokollat käsittelevät eri turvallisuuden näkökohtia, mukaan lukien datan salaus, todennus ja avainten vaihto. Eri tunnelointiprotokollilla on eri vahvuuksia ja heikkouksia, joten on tärkeää valita oikea protokolla tietyn käyttötapauksen ja turvallisuusvaatimusten perusteella.
Secure Shell (SSH) on laajalti käytetty kryptografinen verkkoprotokolla, joka mahdollistaa turvallisen viestinnän turvattoman verkon yli. Se luo turvallisen tunnelin asiakkaan ja palvelimen välille mahdollistaen turvallisen etähallinnan ja tiedostojen siirron. SSH käyttää salausta suojatakseen siirretyn datan salakuuntelulta, peukaloinnilta ja väärentämiseltä.
SSH-tunnelointi antaa käyttäjille mahdollisuuden luoda turvallinen yhteys laitteensa ja etäpalvelimen välille salaten kaiken liikenteen, joka kulkee tunnelin läpi. Tämä mahdollistaa käyttäjien turvallisesti päästä etäpalvelimen resursseihin tai kiertää palomuurien tai internetpalveluntarjoajien asettamia verkkorajoituksia.
Virtuaalisen yksityisverkon (VPN) protokollat tarjoavat turvallisen ja yksityisen yhteyden julkisen verkon, kuten internetin, yli. VPN:t luovat virtuaalisen verkon, jonka kautta dataa voidaan siirtää turvallisesti. On olemassa useita VPN-protokollia, joista jokaisella on omat etunsa ja ominaisuutensa:
IPSec (Internet Protocol Security): IPSec on protokollasarja, jota käytetään internet-viestinnän turvaamiseen todentamalla ja salaamalla jokainen IP-paketti. Se toimii verkkokerroksessa ja tarjoaa turvapalveluita, kuten datan eheys, datan luottamuksellisuus ja datan alkuperän todennus.
L2TP (Layer 2 Tunnel Protocol): L2TP on tunnelointiprotokolla, joka yhdistää PPTP:n (Point-to-Point Tunneling Protocol) ja L2F:n (Layer 2 Forwarding) parhaat ominaisuudet. Se tarjoaa turvallisen datan siirtämisen etäkäyttäjien ja yksityisen yritysverkon välillä. L2TP ei tarjoa salausta itsessään ja sitä käytetään usein yhdessä IPSecin kanssa.
OpenVPN: OpenVPN on avoimen lähdekoodin VPN-protokolla, joka käyttää SSL/TLS-salausta turvalliseen viestintään. Se on erittäin konfiguroitava ja sitä voidaan käyttää eri käyttöjärjestelmissä, tehden siitä suositun valinnan VPN-toteutuksiin.
Tunnelointiyhteyksien turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää toteuttaa seuraavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet:
Toteuta vahvat salausstandardit käyttäessäsi tunnelointiprotokollia suojellaksesi dataa sieppaukselta. Tämä sisältää kestävien kryptografisten algoritmien ja avainten hallintakäytäntöjen käyttämisen.
Päivitä ja korjaa säännöllisesti tunnelointiohjelmisto kaikkien tunnettujen tietoturvahaavoittuvuuksien korjaamiseksi. Ohjelmiston ajan tasalla pitäminen varmistaa, että kaikki havaitut haavoittuvuudet ovat lievennettyjä ja vähentää hyväksikäytön riskiä.
Käytä monivaiheista todennusta lisäkerroksen tuomiseksi tunnelointiyhteyksien turvaamiseen. Vaatimalla lisätekijöitä, kuten salasanaa ja ainutlaatuista turvatunnusta, valtuuttamattoman pääsyn riski tunnelointiyhteyteen vähenee merkittävästi.
Noudattamalla näitä ennaltaehkäisyvinkkejä organisaatiot voivat parantaa tunnelointiyhteyksiensä turvallisuutta ja suojata dataansa valtuuttamattomalta pääsyltä, sieppaukselta ja peukaloinnilta.
Aiheeseen liittyvät termit