Digitalisointi on prosessi, jossa tieto tai media muunnetaan fyysisestä muodosta digitaaliseen muotoon. Nykyajan digitaaliaikana tämä prosessi on tullut yhä ajankohtaisemmaksi, kun organisaatiot ja yksityishenkilöt pyrkivät säilyttämään ja käyttämään arvokasta historiallista, taiteellista ja tiedollista sisältöä. Muuntamalla fyysisiä asiakirjoja, analogista ääntä tai videota sekä taideteoksia tai valokuvia digitaalisiksi tiedostoiksi, digitalisointi tarjoaa useita etuja, jotka parantavat mukavuutta, säilyvyyttä ja haettavuutta.
Digitalisointi sisältää seuraavat prosessit:
Skannaus: Skannaus on yleinen menetelmä fyysisten asiakirjojen tai kuvien muuntamiseen digitaaliseen muotoon. Digitaalinen skanneri tallentaa asiakirjojen tai kuvien sisällön ja muuntaa sen digitaaliseen muotoon, jota voidaan tallentaa ja käyttää sähköisesti [^2^].
Analogisen muuntaminen digitaaliseksi: Analogista ääntä tai videota voidaan muuntaa digitaalisiksi muodoiksi erikoislaitteilla tai ohjelmistoilla. Tämä muunnosprosessi sisältää analogisen signaalin koodaamisen digitaalisten arvojen sarjaksi, mikä tekee siitä sopivan tallennettavaksi ja käsiteltäväksi digitaalisesti [^3^].
Digitaalisten artifaktien luominen: Taideteokset tai valokuvat voidaan tallentaa digitaalisilla kameroilla tai skannereilla korkearesoluutioisten digitaalisten tiedostojen luomiseksi. Tämä prosessi sisältää fyysisen objektin visuaalisten yksityiskohtien tallentamisen ja muuntamisen digitaalisiksi tiedoiksi, joita voidaan tallentaa ja toistaa sähköisesti [^4^].
Digitalisointi tarjoaa useita etuja, jotka edistävät digitaalisten tiedostojen mukavuutta, säilyvyyttä ja haettavuutta:
Mukavuus: Digitaaliset tiedostot ovat helpompia tallentaa, käyttää ja kuljettaa kuin fyysiset asiakirjat tai media. Digitalisoinnin avulla tiedostoja voidaan tallentaa elektronisille laitteille tai pilvipalveluihin, poistaen fyysisen tilan tarpeen ja vähentäen vaurioitumisen tai katoamisen riskiä [^5^].
Säilyvyys: Yksi digitalisoinnin keskeisistä eduista on sen kyky säilyttää arvokasta historiallista, taiteellista tai tiedollista sisältöä tuleville sukupolville. Digitaalisia tiedostoja voidaan kopioida ja tallentaa useisiin paikkoihin, mikä vähentää fyysisen kulumisen tai menetyksen riskiä luonnonkatastrofeissa tai onnettomuuksissa. Lisäksi digitaaliset säilyttämistekniikat, kuten varmuuskopiot ja tiedon redundanssi, voivat varmistaa digitaalisten tiedostojen pitkäikäisyyden ja saatavuuden [^6^].
Haettavuus: Digitalisointi mahdollistaa tehokkaan haun ja tietojen etsimisen digitaalisista asiakirjoista. Digitaaliset tiedostot voidaan indeksoida, merkitä metatiedoilla ja järjestää jäsennellyllä tavalla, mikä mahdollistaa käyttäjien nopeasti paikantaa ja käyttää relevanttia tietoa. Tämä parantaa tutkimus-, tiedonhaku- ja päätöksentekoprosesseja [^7^].
Jotta digitaalisten tiedostojen käyttökelpoisuus ja saatavuus säilyisivät pitkällä aikavälillä, on tärkeää noudattaa säilytyksen parhaita käytäntöjä:
Säännölliset varmuuskopiot: Digitaalisista tiedostoista tulisi tehdä säännöllisesti varmuuskopiot estääksesi tietojen menetyksen teknisten vikojen tai kyberhyökkäysten vuoksi. Tiedostojen monia kopioita tulisi säilyttää eri tallennuslaitteilla tai eri paikoissa minimoiden kaikkien kopioiden menettämisen riski [^8^].
Korkealaatuinen skannaus: Skannattaessa fyysisiä asiakirjoja tai kuvia on olennaista käyttää korkealaatuista skannauslaitteistoa sisällön tarkan tallentamisen varmistamiseksi. Säilytyslaatuista mediaa tulisi käyttää digitaalisten kopioiden tallentamiseen, mikä takaa tiedostojen eheyden ja pitkäikäisyyden [^9^].
Metatiedon hallinta: Metatiedot ovat keskeisiä digitaalisten resurssien järjestämisessä ja noutamisessa. Ne tarjoavat tietoa tiedostoista, kuten luontipäivämäärän, luojan ja aiheen, mahdollistamalla tiedostojen tehokkaan haun ja suodatuksen. Parhaiden käytäntöjen noudattaminen metatietojen hallinnassa varmistaa digitaalisten resurssien asianmukaisen järjestämisen ja noutamisen [^10^].
Noudata näitä säilytysvinkkejä, jotta organisaatiot ja yksityishenkilöt voivat turvata digitaaliset tiedostonsa ja varmistaa niiden pitkäaikaisen saatavuuden.
Digital Preservation: Prosessi, jolla varmistetaan, että digitaalinen tieto pysyy saatavilla ja käyttökelpoisena ajan myötä. Digital Preservation sisältää strategioita ja tekniikoita, joilla lievennetään tietojen menetyksen, teknologian vanhenemisen ja digitaalisten tiedostojen heikkenemisen riskiä [^1^].
Metadata: Tietoa, joka kuvaa ja antaa kontekstia muille tiedoille. Digitalisoinnin yhteydessä metatiedot sisältävät tietoja digitaalisista tiedostoista, kuten tiedostomuodon, tiedostokoon, luontipäivämäärän, tekijän ja avainsanat. Metatiedot ovat keskeisiä digitaalisten resurssien järjestämisessä, hallinnassa ja noutamisessa [^11^].